1.11 alkaa taas uusi opetusperiodi yliopistolla.. En pysynytkään sitten päätöksessäni jättää folkloristiikka kokonaan menneeseen vaan aion jatkaa sitä. Päätökseen saattoi vaikuttaa se kun kävin perjantaina Akteemisessa. Käyskentelin kirjallisuustiedekirjojen kohdalla ja kappas niin eikö silmään sattunut aivan iihana kirja! Suvi Niinisalon uusi Vedenneitojen lähteillä. Se on sisar opus Keijukaisten lähteillä kirjalle(suosittelen lämpimästi, aivan  ihana!). Ja sitä selaillessani muistin miksi olin alunperin kiinnostunut folkloristiikasta.  Nyt tiedän ainakin mitä pyytää joululahjaksi..  Olisihan minulla ehkä taas ensi kuussa rahaa kun opintotuki taas tulee, mutta sitten on taas varmaan jo Suomalaisen kirjakaupan ale niinkuin viime marraskuussa....

Potterhuivia olen kutonut hieman, mutta punainen lanka on loppunut kesken, taidan purkaa punaisen villapaitani, joka on samaa lankaa ja väriä jotta saan lisää. Tein tuon pahaisen villapaidan irvikuvan, ensimmäisen villapaitani muuten, valmiiksi viime syksynä, vai oliko se jo 2004? Ei kai sentään. Se on aivan liian pussimainen ja löysä ja hihat ovat liian kapeat. Puran koko hökötyksen saman tien ja teen uuden. Ja erilaisen. Minulla on haave villapaidasta jossa olisi tietynlaiset hihat, seitsemän veljestä ei taida oikein kyllä sopia siihen, neuleen kun pitäisi laskeutua juuri tietyllä tavalla. Täytyy miettiä sitä.

Kun olin viime torstaina Japanin tunnilla huomasin että yhdellä opiskelijatytöllä oli novitan jättiraitalangasta tehty liivi, se oli hauskan näköinen koska hihansuukavennukset olivat tietysti kaventaneet koko kappaletta ja niin yläosan raidat olivat korkeammat kuin alempana. Haluaisini itsekin sellaisen, olen vain mielestäni hieman liian, krhm, 'povekas' käyttämään liivejä. Lisäksi minulla ei edes olisi säällistä paitapuseroa jonka kanssa liiviä käyttää. Olen kyllä aivan ihastunut jättiraidan väreihin joten ehkäpä sittenkin.. Yritän saada omat polvisukkani tuosta langasta valmiiksi viikonlopuksi jotta voisin laittaa ne jalkaani serkkuni synttäreille, ei kyllä varmaan onnistu koska aloitin ne vasta viikonloppuna..

Villapaita on edelleen kesken ja samoin toiset sukat. Nyt pitäisi jaksaa lukea suomen kielioppia tenttiin joka on torstaina. Huomasin tuon ihanan seikan eilen aamulla kun aloin vilkuilla muistiinpanojani. Olin ssinä luulossa että se olisi vasta ensi torstaina mutta kun ei... Murrr.. Ja uusi lukujärjestykseni jonka tein (välttääkseni tenttinlukemista, muita keinoja ovat tiskaaminen, siivoaminen ja kaikki muu mahdollinen tekeminen..) tänään kun tulin kotiin japanintunnilta. Ja japaninkin välitentti on kolmen viikon päästä ja siinä pitäisi osata hiragan-tavumerkit!! Ja ne kun eivät mene millään päähän, ainakaan kaikki.

Mutta lukujärjestyksestä.. Kaksikymmentä tuntiä viikossa, yli puolet enemmän kuin tässä periodissa. Lisäksi torstaipäivistä tulee inhottavia.. Aamulla kahdeksaksi folkloristiikan peruskurssille, sitten kaksi tuntia folkloren lajeja, kahdeltatoista suomen kielioppia, kahden tunnin tauko jolloin on pakko ehtiä syödä, japania neljältä ja sieltä suoraan  kuvataidekouluun taiteellisen yli kolme varttia myöhässä(taide alkaa viideltä, japani loppuu puolen jälkeen ja yliopistolta kävelee sinne hieman yli vartin) ja kotiin joskus puoli yhdeksän aikaan. Muistuu mieleen ajat kun olin lukion kolmannella ja tein iltalukion kertauskursseja ennen syksyn kirjoituksia ja lähdin joinakin aamuina seitsemältä ja tulin kotiin yhdeksän jälkeen.. Mutta mitä sitä ei tekisi opintopisteiden eteen?

Nyt on kyllä pakko mennä. Frödingen suklaamössökakku odottaa pakkasessa syöjäänsä (kuukausittainen suklaanhimo iski tänään.. ): ...)ja suomen kielioppimonisteet lukijaansa.. murrr...